Yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus ja tehokas kansa koulutusmarkkinoiden tavoitteina : ovatko Chile ja Ruotsi onnistuneet toteuttamaan nämä tavoitteet?
Syväniemi, Erika (2021-08-17)
Syväniemi, Erika
E. Syväniemi
17.08.2021
© 2021 Erika Syväniemi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108198880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108198880
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen koulutusmarkkinoita ilmiönä ja Chilessä ja Ruotsissa toteutettuja koulutusmarkkinareformeja sekä niiden yhteyttä koulutuksen tehokkuuteen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitu laadullisen meta-analyysin ja sisällönanalyysin avulla. Aineistoksi valikoitui jo teoriavaiheessa hyödynnettyjä dokumentteja liittyen Chilen ja Ruotsin koulutusmarkkinoihin sekä OECD:n tietokannasta valittuja PISA-tutkimusten tuloksia.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään tehokkuuden ja tasa-arvon pyrkimyksiä koulutuksessa, valtion suuren roolin oikeutusta koulutuksen järjestämisessä, rahoituksessa ja regulaatiossa sekä koulutusmarkkinoiden mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi tehdään katsaus koulutusmarkkinoiden tilaan OECD-maiden keskuudessa.
Työn aineistoksi valikoitua kirjallisuutta analysoitiin meta-analyysin ja sisällönanalyysin keinoin. Aineiston avulla muodostettiin historiallinen kuvaus Chilen ja Ruotsin koulutusmarkkinoista. Tämän jälkeen analysoitiin koulutuksen tehokkuutta ja tasa-arvoa implikoivia PISA-tuloksia, ja kerätyn tiedon perusteella muodostettiin johtopäätöksiä siitä, miten tietyt koulutusmarkkinareformit ovat mahdollisesti maiden koulutuksen tehokkuuteen ja tasa-arvoon vaikuttaneet.
Tutkimustuloksia voidaan pitää osittain selkeinä ja osittain ristiriitaisina. Aineiston perusteella Chilen koulutuksen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ei ole koulutusmarkkinoiden myötä parantuneet, mutta tehokkuuteen liittyvä tieto on ristiriitaista. Koulutusmarkkinoiden myötä Chilen koulutuksen mikroekonominen tehokkuus on voinut parantua. Koulutusmarkkinat eivät ole myöskään Ruotsin koulutuksen tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tai tehokkuutta onnistuneet parantamaan ainakaan 2000-luvun aikana, vaikkakin oppimistuloksissa on pieni nousu havaittavissa viime vuosina.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään tehokkuuden ja tasa-arvon pyrkimyksiä koulutuksessa, valtion suuren roolin oikeutusta koulutuksen järjestämisessä, rahoituksessa ja regulaatiossa sekä koulutusmarkkinoiden mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi tehdään katsaus koulutusmarkkinoiden tilaan OECD-maiden keskuudessa.
Työn aineistoksi valikoitua kirjallisuutta analysoitiin meta-analyysin ja sisällönanalyysin keinoin. Aineiston avulla muodostettiin historiallinen kuvaus Chilen ja Ruotsin koulutusmarkkinoista. Tämän jälkeen analysoitiin koulutuksen tehokkuutta ja tasa-arvoa implikoivia PISA-tuloksia, ja kerätyn tiedon perusteella muodostettiin johtopäätöksiä siitä, miten tietyt koulutusmarkkinareformit ovat mahdollisesti maiden koulutuksen tehokkuuteen ja tasa-arvoon vaikuttaneet.
Tutkimustuloksia voidaan pitää osittain selkeinä ja osittain ristiriitaisina. Aineiston perusteella Chilen koulutuksen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ei ole koulutusmarkkinoiden myötä parantuneet, mutta tehokkuuteen liittyvä tieto on ristiriitaista. Koulutusmarkkinoiden myötä Chilen koulutuksen mikroekonominen tehokkuus on voinut parantua. Koulutusmarkkinat eivät ole myöskään Ruotsin koulutuksen tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tai tehokkuutta onnistuneet parantamaan ainakaan 2000-luvun aikana, vaikkakin oppimistuloksissa on pieni nousu havaittavissa viime vuosina.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31651]