”Niin ku sulla on sitä motivaatiota kuntoutumiseen” : kuntoutumisesta puhuminen työterveysneuvottelussa
Keränen, Hanna (2021-11-15)
Keränen, Hanna
H. Keränen
15.11.2021
© 2021 Hanna Keränen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112089245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112089245
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kuntoutumisesta puhumista työterveysneuvotteluissa. Työterveysneuvottelut ovat ammatillisia vuorovaikutustilanteita, joissa työntekijän työhön paluuta tai työssä jatkamista tukevista keinoista sovitaan ensisijaisesti puhutun kielen avulla.
Tutkimusaineistona olen käyttänyt aitoja videoituja työterveysneuvotteluita. Tavoitteenani on ollut selvittää keskustelunanalyysin avulla, miten työterveysneuvotteluissa tuotetaan työntekijää kohtaan odotuksia kuntoutujana ja miten työntekijä vastaa odotuksiin.
Totesin tutkimuksessani, että työntekijät voivat tunnistaa ja tuoda itsekin julki itseensä kohdistuvia odotuksia kuntoutujana osana oman tilanteensa kuvausta. Vastauksena pyyntöön kertoa omasta tilanteestaan työntekijät voivat ensin kuvata työhön paluun kannalta relevantteja terveydellisiä ongelmiaan ja tuoda sitten heti perään esiin omia yrityksiään ratkaista näitä ongelmia erilaisin kuntoutumistoimin. Työterveysneuvottelun muut osallistujat voivat puolestaan tuoda julki odotuksia työntekijää kohtaan esimerkiksi luonnehtimalla häntä aktiiviseksi ja motivoituneeksi kuntoutujaksi ja liittämällä työntekijän oman vastuun kuntoutumistoimista onnistuneeseen työhön paluuseen. Työntekijä voi vahvistaa hänestä tehdyn luonnehdinnan aktiivisena ja motivoituneena kuntoutujana ja asettua selontekovelvolliseksi toimistaan. Työntekijä voi kuitenkin samanaikaisesti myös vastustaa implikaatiota siitä, että kuntoutuminen riippuisi yksinomaan hänen omista toimistaan.
Tutkimukseni perusteella kuntoutumisesta puhumiseen voi liittyä työterveysneuvottelussa ongelmia. Työntekijä voi joutua epätasa-arvoiseen asemaan muihin osallistujiin nähden tilanteissa, joissa hän asettuu selontekovelvolliseksi toteuttamistaan kuntoutumistoimista. Lisäksi työntekijän oman vastuun korostaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä joutuu puolustamaan omia toimiaan, vaikka kuntoutumisen prosessi on usein moniulotteinen ja monen eri toimijan yhteistyötä vaativa kokonaisuus.
Tutkimusaineistona olen käyttänyt aitoja videoituja työterveysneuvotteluita. Tavoitteenani on ollut selvittää keskustelunanalyysin avulla, miten työterveysneuvotteluissa tuotetaan työntekijää kohtaan odotuksia kuntoutujana ja miten työntekijä vastaa odotuksiin.
Totesin tutkimuksessani, että työntekijät voivat tunnistaa ja tuoda itsekin julki itseensä kohdistuvia odotuksia kuntoutujana osana oman tilanteensa kuvausta. Vastauksena pyyntöön kertoa omasta tilanteestaan työntekijät voivat ensin kuvata työhön paluun kannalta relevantteja terveydellisiä ongelmiaan ja tuoda sitten heti perään esiin omia yrityksiään ratkaista näitä ongelmia erilaisin kuntoutumistoimin. Työterveysneuvottelun muut osallistujat voivat puolestaan tuoda julki odotuksia työntekijää kohtaan esimerkiksi luonnehtimalla häntä aktiiviseksi ja motivoituneeksi kuntoutujaksi ja liittämällä työntekijän oman vastuun kuntoutumistoimista onnistuneeseen työhön paluuseen. Työntekijä voi vahvistaa hänestä tehdyn luonnehdinnan aktiivisena ja motivoituneena kuntoutujana ja asettua selontekovelvolliseksi toimistaan. Työntekijä voi kuitenkin samanaikaisesti myös vastustaa implikaatiota siitä, että kuntoutuminen riippuisi yksinomaan hänen omista toimistaan.
Tutkimukseni perusteella kuntoutumisesta puhumiseen voi liittyä työterveysneuvottelussa ongelmia. Työntekijä voi joutua epätasa-arvoiseen asemaan muihin osallistujiin nähden tilanteissa, joissa hän asettuu selontekovelvolliseksi toteuttamistaan kuntoutumistoimista. Lisäksi työntekijän oman vastuun korostaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä joutuu puolustamaan omia toimiaan, vaikka kuntoutumisen prosessi on usein moniulotteinen ja monen eri toimijan yhteistyötä vaativa kokonaisuus.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]