Mentalisaatiota kouluyhteisön jäsenten hyvinvoinnin tueksi : kohti mentalisoivaa kouluyhteisöä
Chavez, Silja; Veijola, Aino (2021-12-14)
Chavez, Silja
Veijola, Aino
S. Chavez; A. Veijola
14.12.2021
© 2021 Silja Chavez, Aino Veijola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112149297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112149297
Tiivistelmä
Tutkielma rakentuu psykologiasta polveutuvan käsitteen mentalisaatio ympärille. Mentalisaatio tarkoittaa halua ja kykyä ymmärtää omaa ja toisen käyttäytymistä mielentilojen pohjalta. Mentalisoimisen yhteydessä mielentiloilla tarkoitetaan käytöksen takana piileviä ajatuksia, kokemuksia, tunteita, toiveita, uskomuksia ja aikeita, jotka ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Oman ja toisen mielentilojen tarkastelu ja tulkinta edellyttää sekä reflektointia että tunnesäätelyn taitoja. Mentalisaation keskeisenä pyrkimyksenä on edistää vuorovaikutusta. Mentalisaatiokyky luo valmiuksia mielen hyvinvoinnille sekä arjen moninaisissa sosiaalisissa ympäristöissä toimimiseen.
Peruskoulu tarjoaa otollisen ympäristön mentalisaation soveltamiselle, sillä koulu on turvallinen ympäristö, jossa monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja mentalisaatiokykyä on mahdollista harjoitella tavoitteellisesti. Kouluikä on lapsen mentalisaatiokyvyn kehittymisen kannalta merkittävä ajanjakso, jolloin koulu on avainasemassa tukemaan tätä kehitystä. Mentalisaatioteorian soveltaminen kouluun tukee niin yksilöiden kuin yhteisön hyvinvointia.
Mentalisaation soveltamista kouluun on tutkittu vielä rajallisesti, mutta sen sijaan sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen merkitystä oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointiin on kansainvälisesti tutkittu. Mentalisaatiossa tarvittavien taitojen, kuten tunnesäätelyn ja reflektoinnin yhteys oppilaiden hyvinvointiin sekä edelleen oppimiseen on kiistaton, mutta tutkimukset osoittavat koko kouluyhteisön hyötyvän mentalisaation soveltamisesta. The core of our thesis is a concept of psychology namely mentalisation. Mentalisation means the desire and ability to understand one’s own and another’s behavior based on mental states. In the context of mentalisation, mental states are referred to as one’s own thoughts, experiences, feelings, desires, beliefs and intentions that underlie one’s behavior. The main aim of mentalisation is to improve interaction. Observing and interpreting one’s own and others states of mind requires both reflection skills and affect regulation skills. Mentalisation capacity creates readiness to function in diverse social environments of everyday life, which also promotes one’s mental health.
The primary school offers a favorable environment to apply mentalisation, as the school is a safe environment in which diverse interaction skills and mentalising abilities can be practiced purposefully. School age is a significant period of time for the development of a child’s mentalising ability, during which the school plays a key role in supporting this development. Applying mentalisation theory to school supports the well-being of individuals as well as the communal well-being.
The research on the application of mentalisation to schools is limited. However, the importance of social and emotional skills in the well-being of students and the school community has been studied internationally. The link between the skills needed in mentalisation, such as affect regulation and reflective function, for pupils’ well-being and further learning is undeniable, but simultaneously research shows that the whole school community benefits from the application of mentalisation.
Peruskoulu tarjoaa otollisen ympäristön mentalisaation soveltamiselle, sillä koulu on turvallinen ympäristö, jossa monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja mentalisaatiokykyä on mahdollista harjoitella tavoitteellisesti. Kouluikä on lapsen mentalisaatiokyvyn kehittymisen kannalta merkittävä ajanjakso, jolloin koulu on avainasemassa tukemaan tätä kehitystä. Mentalisaatioteorian soveltaminen kouluun tukee niin yksilöiden kuin yhteisön hyvinvointia.
Mentalisaation soveltamista kouluun on tutkittu vielä rajallisesti, mutta sen sijaan sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen merkitystä oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointiin on kansainvälisesti tutkittu. Mentalisaatiossa tarvittavien taitojen, kuten tunnesäätelyn ja reflektoinnin yhteys oppilaiden hyvinvointiin sekä edelleen oppimiseen on kiistaton, mutta tutkimukset osoittavat koko kouluyhteisön hyötyvän mentalisaation soveltamisesta.
The primary school offers a favorable environment to apply mentalisation, as the school is a safe environment in which diverse interaction skills and mentalising abilities can be practiced purposefully. School age is a significant period of time for the development of a child’s mentalising ability, during which the school plays a key role in supporting this development. Applying mentalisation theory to school supports the well-being of individuals as well as the communal well-being.
The research on the application of mentalisation to schools is limited. However, the importance of social and emotional skills in the well-being of students and the school community has been studied internationally. The link between the skills needed in mentalisation, such as affect regulation and reflective function, for pupils’ well-being and further learning is undeniable, but simultaneously research shows that the whole school community benefits from the application of mentalisation.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]