Varhaiskasvatuksen asiakirjojen lapsikuva 2000-luvun murroksessa
Turpeinen, Emma-Lotta (2022-03-22)
Turpeinen, Emma-Lotta
E.-L. Turpeinen
22.03.2022
© 2022 Emma-Lotta Turpeinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203221424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202203221424
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena selvittää, millaista lapsikuvaa varhaiskasvatuksen ohjaukselliset sekä velvoittavat asiakirjat tuottavat. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kyseinen lapsikuva on muuttunut varhaiskasvatuksen 2000-luvun murroksessa.
Varhaiskasvatus on käynyt läpi suuria ohjauksellisia ja hallinnollisia muutoksia 2000-luvun alusta tähän päivään. Varhaiskasvatuksen ohjaus on siirtynyt sosiaalihallinnon alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Myös varhaiskasvatusta velvoittava laki on uudistettu täysin ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on päivitetty. Varhaiskasvatuksen muutoksen lisäksi ympäröivä yhteiskunta on muuttunut yhä nopeammin esimerkiksi teknologisoitumisen vuoksi. Näiden muutosten vuoksi onkin tärkeää tarkastella tämänhetkistä lapsikuvaa varhaiskasvatuksen asiakirjoissa sekä pohtia, millaisia kasvatusihanteita lapsikuva heijastelee.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat lapsikuvan ja varhaiskasvatuksen käsitteet. Lapsikuvaa tarkastellaan suhteessa ihmiskäsityksen, ihmiskuvan ja ihmisihanteen käsitteisiin, sekä lapsuudentutkimukseen. Varhaiskasvatuksen käsitettä tarkastellaan etenkin sen suomalaisen historian ja merkityksen kautta. Lopuksi kuvataan varhaiskasvatuksen lainsäädännöllinen kehitys.
Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineistona toimivat neljä varhaiskasvatuksen asiakirjaa; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, Varhaiskasvatuslaki 540/2018 ja Laki lasten päivähoidosta 36/1973. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin erilaisten lasta kuvailevien diskurssien näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella keskeisiksi kokoaviksi lapsikuvan diskursseiksi täsmentyivät lapsi aikuisen toiminnan määrittämänä ja lapsi oman aktiivisen toimijuutensa määrittämänä. Lapsen kuvaaminen aikuisen toiminnan kautta liittyi selkeästi näkemykseen lapsesta kasvatuksen ja suojelun kohteena, jossa aikuisen toiminta määrittää lapsen kasvamista osaksi yhteisöään. Lapsen oman aktiivisen toimijuuden kuvauksessa keskeistä on ajatus lapsuuden itseisarvosta ja lapsen kompetenssista. Keskeinen muutos asiakirjoissa on lapsen toimijuuden korostuminen. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ettei aikuisen rooli lapsen kasvun tukijana ole katoamassa. Sen sijaan kasvatuksen tapa ja tuen muodot ovat kokeneet muutoksia.
Varhaiskasvatus on käynyt läpi suuria ohjauksellisia ja hallinnollisia muutoksia 2000-luvun alusta tähän päivään. Varhaiskasvatuksen ohjaus on siirtynyt sosiaalihallinnon alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Myös varhaiskasvatusta velvoittava laki on uudistettu täysin ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on päivitetty. Varhaiskasvatuksen muutoksen lisäksi ympäröivä yhteiskunta on muuttunut yhä nopeammin esimerkiksi teknologisoitumisen vuoksi. Näiden muutosten vuoksi onkin tärkeää tarkastella tämänhetkistä lapsikuvaa varhaiskasvatuksen asiakirjoissa sekä pohtia, millaisia kasvatusihanteita lapsikuva heijastelee.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat lapsikuvan ja varhaiskasvatuksen käsitteet. Lapsikuvaa tarkastellaan suhteessa ihmiskäsityksen, ihmiskuvan ja ihmisihanteen käsitteisiin, sekä lapsuudentutkimukseen. Varhaiskasvatuksen käsitettä tarkastellaan etenkin sen suomalaisen historian ja merkityksen kautta. Lopuksi kuvataan varhaiskasvatuksen lainsäädännöllinen kehitys.
Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineistona toimivat neljä varhaiskasvatuksen asiakirjaa; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, Varhaiskasvatuslaki 540/2018 ja Laki lasten päivähoidosta 36/1973. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin erilaisten lasta kuvailevien diskurssien näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella keskeisiksi kokoaviksi lapsikuvan diskursseiksi täsmentyivät lapsi aikuisen toiminnan määrittämänä ja lapsi oman aktiivisen toimijuutensa määrittämänä. Lapsen kuvaaminen aikuisen toiminnan kautta liittyi selkeästi näkemykseen lapsesta kasvatuksen ja suojelun kohteena, jossa aikuisen toiminta määrittää lapsen kasvamista osaksi yhteisöään. Lapsen oman aktiivisen toimijuuden kuvauksessa keskeistä on ajatus lapsuuden itseisarvosta ja lapsen kompetenssista. Keskeinen muutos asiakirjoissa on lapsen toimijuuden korostuminen. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ettei aikuisen rooli lapsen kasvun tukijana ole katoamassa. Sen sijaan kasvatuksen tapa ja tuen muodot ovat kokeneet muutoksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]