Monipaikkaisuudesta ratkaisu maaseudun autioitumiseen? : monipaikkaisuuden vaikutukset neljän eteläpohjalaisen kunnan aluekehitykseen
Järvinen, Pauliina (2021-12-21)
Järvinen, Pauliina
P. Järvinen
21.12.2021
© 2021 Pauliina Järvinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081515
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee monipaikkaisuutta, ja sen mahdollisia vaikutuksia maaseudun aluekehitykseen. Monipaikkaisuus on koronapandemian myötä noussut ihmisten tietoisuuteen, ja sillä voi olla merkittävä rooli tulevaisuudessa tyhjenevien maaseutukuntien elvyttäjänä. Maaseutukunnat menettävät väestöään varsinkin kaupunkiseuduille, ja vähenevä väestö heikentää myös muun muassa kuntien palvelutasoa. Kuntiin olisi tärkeä saada tilapäistä asutusta, jotta elinvoimaisuutta saataisiin lisättyä. Tämän takia monipaikkaisuus ja monipaikkainen asuminen nähdään tärkeinä pienten kuntien kannalta.
Tutkimusalueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat neljä kuntaa: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: "Miten monipaikkaisuuden nähdään vaikuttavan kohdealueen tulevaisuuden kehitykseen?", "Mitkä monipaikkaisuuden muodoista nähdään keskeisinä kohdealueen kehityksessä?" ja "Miten monipaikkaisuuden edellytyksiä voitaisiin parantaa ydinmaaseudulla?". Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelulla kolmesta eri kohderyhmästä: kausiasukkailta, kunnan henkilöstön edustajilta sekä yrittäjiltä. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että monipaikkaisuuden uskotaan vaikuttavan kohdealueiden tulevaisuuden kehitykseen ennen kaikkea positiivisesti. Positiiviset vaikutukset kohdistuvat lisääntyvään väestöpohjaan, palveluiden käytön lisääntymiseen sekä mahdolliseen kuntien ulkopuoliseen työvoimaan. Monipaikkaisuuden muodoista keskeisimpänä nähdään vapaa-ajan asuminen, mutta myös matkailu ja etätyöskentely olivat lähestulkoon yksimielisesti hyödynnettävissä olevia. Ainoa selkeästi hajontaa aiheuttanut muoto oli pakotettu monipaikkaisuus. Edellytysten parantamisen osalta keskiöön nousi alueella vallitseva asuntopula.
Monipaikkaisuudella voidaan helpottaa kuntien väestökatoon liittyviä ongelmia, joten monipaikkainen ajattelu on hyvä ottaa osaksi päätöksentekoa. Asuntopulan helpottamiseen yksi ratkaisu on tyhjillään olevien talojen hyödyntäminen tilapäisessä vuokraustoiminnassa. Kausiasukkaat ovat kunnille tärkeitä, ja heidän huomioimisensa osana päätöksentekoa voi vielä entisestään parantaa kausiasukkaiden oloja kunnissa. Osallistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta kausittain kunnassa viettävät kokevat pääsevänsä osaksi yhteisöä.
Tutkimusalueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat neljä kuntaa: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: "Miten monipaikkaisuuden nähdään vaikuttavan kohdealueen tulevaisuuden kehitykseen?", "Mitkä monipaikkaisuuden muodoista nähdään keskeisinä kohdealueen kehityksessä?" ja "Miten monipaikkaisuuden edellytyksiä voitaisiin parantaa ydinmaaseudulla?". Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastattelulla kolmesta eri kohderyhmästä: kausiasukkailta, kunnan henkilöstön edustajilta sekä yrittäjiltä. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että monipaikkaisuuden uskotaan vaikuttavan kohdealueiden tulevaisuuden kehitykseen ennen kaikkea positiivisesti. Positiiviset vaikutukset kohdistuvat lisääntyvään väestöpohjaan, palveluiden käytön lisääntymiseen sekä mahdolliseen kuntien ulkopuoliseen työvoimaan. Monipaikkaisuuden muodoista keskeisimpänä nähdään vapaa-ajan asuminen, mutta myös matkailu ja etätyöskentely olivat lähestulkoon yksimielisesti hyödynnettävissä olevia. Ainoa selkeästi hajontaa aiheuttanut muoto oli pakotettu monipaikkaisuus. Edellytysten parantamisen osalta keskiöön nousi alueella vallitseva asuntopula.
Monipaikkaisuudella voidaan helpottaa kuntien väestökatoon liittyviä ongelmia, joten monipaikkainen ajattelu on hyvä ottaa osaksi päätöksentekoa. Asuntopulan helpottamiseen yksi ratkaisu on tyhjillään olevien talojen hyödyntäminen tilapäisessä vuokraustoiminnassa. Kausiasukkaat ovat kunnille tärkeitä, ja heidän huomioimisensa osana päätöksentekoa voi vielä entisestään parantaa kausiasukkaiden oloja kunnissa. Osallistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta kausittain kunnassa viettävät kokevat pääsevänsä osaksi yhteisöä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]