Suomen osake- ja asuntomarkkinoiden välinen suhde kotitalouden varallisuuden muodostuksessa
Ristola, Ville (2022-04-20)
Ristola, Ville
V. Ristola
20.04.2022
© 2022 Ville Ristola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204201635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204201635
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää omistusasumisen ja osakesäästämisen suhdetta kotitalouksien varallisuuden karttumisen kannalta Suomessa. Useimmissa kotitalouksissa elämän suurin hankinta on oma asunto. Asunnon ostaminen rajoittaa kotitalouden muuta budjettia merkittävästi. Asunnon hankintaan, esimerkiksi lainanlyhennyksiin, käytetyllä rahalla on aina olemassa vaihtoehtoiskustannus. Olisiko kotitalouden mahdollista kasvattaa varallisuuttaan enemmän ostamalla asunnon halvemmalta paikkakunnalta ja sijoittamalla säästämänsä rahat muualle? Oman lisänsä tilanteeseen tuo Suomen asuntomarkkinoiden eriytyminen. Asunnot halpenevat supistuvissa kunnissa samaan aikaan kun hinnat nousevat kasvukeskuksissa.
Edellä kuvaillun tilanteen myötä tämän tutkielman päätutkimuskysymykseksi muotoutui: Miten kotitalous voi kompensoida asuntonsa heikkoa hintakehitystä? Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten suomalaiset kotitaloudet voisivat muokata omia portfolioitaan tehokkaammiksi riskin hajauttamisen näkökulmasta.
Vuonna 2019 omassa asunnossa asui 65 % kaikista suomalaisista kotitalouksista, joten omistusasumisen ja sen riskien tutkiminen on olennaista. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan Suomen asuntomarkkinoita ja teoriaa kotitalouden portfolion muodostumisen takana. Lisäksi tutkitaan suomalaisten kotitalouksien käytöstä osake- ja asuntolainamarkkinoilla.
Tutkielman empiirinen osio muodostuu mallinnuksista, joissa tarkastellaan miten kotitalouksien nettovarallisuus olisi kehittynyt asunto- ja osakevarallisuuden funktiona tavoitteellisen sijoittamisen ja vaurastumisen näkökulmasta. Mallinnuksia tehdään viisi, joihin käytetään dataa vuosilta 1990–2020. Alueellisen eriytymisen tarkastelemiseksi mallinnuksiin on valittu kymmenen kaupunkia eri puolilta Suomea. Mallin alkupäivämääränä kotitaloudet ostavat pääosin lainarahoituksella eri puolelta Suomea samankokoisen asunnon ja alkavat lyhentää asuntolainaansa annuiteettilyhennyksin. Koska asuntojen hinnat vaihtelevat ja siten myös lainanlyhennysten kuukausittainen summa, kotitalouksilla jää eri summat sijoitettavaksi kuukausittain pörssiin kuukausittaisista tuloistaan.
Saatujen tulosten perusteella kotitaloudet olisivat pystyneet kompensoimaan asuntonsa heikkoa hintakehitystä sijoittamalla osakkeisiin määrätietoisesti aikavälillä 1990–2020. Mallinnuksista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä, miten eri tuloluokista tulevien kotitalouksien tulisi toimia. Etenkin vähävaraisempien kotitalouksien tulisi kiinnittää erityistä huomiota asunnon sijainnin valintaan, sillä asuntolainan luoma suuri budjettirajoite estää heitä kompensoimasta asunnon mahdollista heikkoa hintakehitystä sijoittamalla muihin omaisuusluokkiin.
Edellä kuvaillun tilanteen myötä tämän tutkielman päätutkimuskysymykseksi muotoutui: Miten kotitalous voi kompensoida asuntonsa heikkoa hintakehitystä? Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten suomalaiset kotitaloudet voisivat muokata omia portfolioitaan tehokkaammiksi riskin hajauttamisen näkökulmasta.
Vuonna 2019 omassa asunnossa asui 65 % kaikista suomalaisista kotitalouksista, joten omistusasumisen ja sen riskien tutkiminen on olennaista. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan Suomen asuntomarkkinoita ja teoriaa kotitalouden portfolion muodostumisen takana. Lisäksi tutkitaan suomalaisten kotitalouksien käytöstä osake- ja asuntolainamarkkinoilla.
Tutkielman empiirinen osio muodostuu mallinnuksista, joissa tarkastellaan miten kotitalouksien nettovarallisuus olisi kehittynyt asunto- ja osakevarallisuuden funktiona tavoitteellisen sijoittamisen ja vaurastumisen näkökulmasta. Mallinnuksia tehdään viisi, joihin käytetään dataa vuosilta 1990–2020. Alueellisen eriytymisen tarkastelemiseksi mallinnuksiin on valittu kymmenen kaupunkia eri puolilta Suomea. Mallin alkupäivämääränä kotitaloudet ostavat pääosin lainarahoituksella eri puolelta Suomea samankokoisen asunnon ja alkavat lyhentää asuntolainaansa annuiteettilyhennyksin. Koska asuntojen hinnat vaihtelevat ja siten myös lainanlyhennysten kuukausittainen summa, kotitalouksilla jää eri summat sijoitettavaksi kuukausittain pörssiin kuukausittaisista tuloistaan.
Saatujen tulosten perusteella kotitaloudet olisivat pystyneet kompensoimaan asuntonsa heikkoa hintakehitystä sijoittamalla osakkeisiin määrätietoisesti aikavälillä 1990–2020. Mallinnuksista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä, miten eri tuloluokista tulevien kotitalouksien tulisi toimia. Etenkin vähävaraisempien kotitalouksien tulisi kiinnittää erityistä huomiota asunnon sijainnin valintaan, sillä asuntolainan luoma suuri budjettirajoite estää heitä kompensoimasta asunnon mahdollista heikkoa hintakehitystä sijoittamalla muihin omaisuusluokkiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32003]