Koulutuksellisen tasa-arvon näkymät suhteessa alueelliseen eriytymiseen
Saarela, Jasmine (2022-05-10)
Saarela, Jasmine
J. Saarela
10.05.2022
© 2022 Jasmine Saarela. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205101876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205101876
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassa käydään läpi alueellisen eriytymisen vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen suomalaisissa peruskouluissa. Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että alueellisen eriytymisen seuraukset peruskouluun tunnistetaan. Tutkielma pyrkii yhteiskunnalliseen kontekstiin, mutta alueellisen eriytymisen tutkimusta on tehty enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on hyödynnetty aiempaa tutkimusta alueellisesta eriytymisestä ja koulutuksellisesta tasa-arvosta. Aineiston keruussa on hyödynnetty Oulun yliopiston kirjastoa ja sähköisiä tiedonhakupalveluja.
On havaittu, että alueellisen eriytymisen kehitys on kasvussa Suomessa. Kansainvälisellä tasolla eriytymiskehitys on kuitenkin ollut maltillista. Keskeisenä tuloksena on se, että koulut ovat eriytyneet alueellisen eriytymisen seurauksena oppilaspohjaltaan ja oppimistuloksiltaan. Alueellisen etnisen ja sosioekonomisen eriytymisen myötä jotkin koulut eriytyvät niin, että niiden mahdollisuudet saavuttaa hyviä arvosanoja, heikkenevät. Tämä näkyy erityisesti kaupungeissa, mutta myös Itä-Suomessa on havaittu merkkejä oppimistulosten eriytymisestä.
Toinen esiin noussut tulos on kouluvalinta, joka osaltaan on kiihdyttänyt koulujen eriytymiskehitystä. Tutkimusten mukaan kouluvalintaa hyödyntävät todennäköisimmin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset vanhemmat. On havaittu, että kouluvalinnassa vältellään tiettyjä kouluja, jolloin kouluvalinta edesauttaa koulujen keskinäistä eriytymistä. Yleisesti ottaen suomalaista peruskoulujärjestelmää pidetään tasa-arvoisena ja kansainvälisessä vertailussa oppilaiden taustan vaikutukset oppimistuloksiin ovat lieviä.
Alueellinen eriytyminen vaikuttaa negatiivisesti koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielman laajuus ei riitä kuitenkaan kuvaamaan koko ilmiön laajuutta, vaan tutkielman ulkopuolelle jää paljon tutkimusta ja näkökulmia.
On havaittu, että alueellisen eriytymisen kehitys on kasvussa Suomessa. Kansainvälisellä tasolla eriytymiskehitys on kuitenkin ollut maltillista. Keskeisenä tuloksena on se, että koulut ovat eriytyneet alueellisen eriytymisen seurauksena oppilaspohjaltaan ja oppimistuloksiltaan. Alueellisen etnisen ja sosioekonomisen eriytymisen myötä jotkin koulut eriytyvät niin, että niiden mahdollisuudet saavuttaa hyviä arvosanoja, heikkenevät. Tämä näkyy erityisesti kaupungeissa, mutta myös Itä-Suomessa on havaittu merkkejä oppimistulosten eriytymisestä.
Toinen esiin noussut tulos on kouluvalinta, joka osaltaan on kiihdyttänyt koulujen eriytymiskehitystä. Tutkimusten mukaan kouluvalintaa hyödyntävät todennäköisimmin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset vanhemmat. On havaittu, että kouluvalinnassa vältellään tiettyjä kouluja, jolloin kouluvalinta edesauttaa koulujen keskinäistä eriytymistä. Yleisesti ottaen suomalaista peruskoulujärjestelmää pidetään tasa-arvoisena ja kansainvälisessä vertailussa oppilaiden taustan vaikutukset oppimistuloksiin ovat lieviä.
Alueellinen eriytyminen vaikuttaa negatiivisesti koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielman laajuus ei riitä kuitenkaan kuvaamaan koko ilmiön laajuutta, vaan tutkielman ulkopuolelle jää paljon tutkimusta ja näkökulmia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32009]