Luokanopettajien ja oppilashuollon toimijoiden yhteistyö luokanopettajien kuvaamana
Kujala, Sari (2022-05-11)
Kujala, Sari
S. Kujala
11.05.2022
© 2022 Sari Kujala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205111946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205111946
Tiivistelmä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin luokanopettajien ja oppilashuollon toimijoiden yhteistyötä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisissa oppilashuollollisissa asioissa luokanopettaja teki yhteistyötä koulun sisäisten oppilashuollon toimijoiden kanssa ja millaisia toimia yhteistyöstä seurasi. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, mitkä tekijät edistivät luokanopettajien mukaan yhdessä työskentelyä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa hyödynnettiin Konun (2002) koulun hyvinvointimallia sekä Bronsteinin (2003) käsityksiä monitieteisen yhteistyön työskentelyyn vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Webrobol-kyselylomakkeella helmikuussa 2022 sosiaalisen median opettajille suunnattujen ryhmien kautta. Tutkimukseen osallistui 23 luokanopettajaa.
Tarpeet oppilashuollolliselle yhteistyölle jakautuivat sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Oppilashuollollisen yhteistyön tarpeista oli löydettävissä Konun (2002) koulun hyvinvointimallin osa-alueista terveydentilaan, sosiaalisiin suhteisiin sekä itsensä toteuttamiseen liittyviä sisältöjä. Oppilaiden haasteiden lisäksi luokanopettajat hakeutuivat oppilashuollolliseen yhteistyöhön, mikäli he olivat huolestuneita oppilaan perhetilanteesta tai he tarvitsivat itse monialaisesta yhteistyöstä tukea oman osaamisensa vahvistamiseksi. Yleisimpinä oppilashuollollisesta yhteistyöstä seuranneina toimina olivat oppilaiden ohjautuminen jatkotutkimuksiin tai erilaisten tukipalvelujen piiriin sekä opettajan saama tuki tilanteeseen muilta asiantuntijoilta. Luokanopettajat toivat esille yhteistyön onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä Bronsteinin (2003) monitieteisen yhteistyömallin mukaisesti yhteistyötahojen ammatillisen roolin, persoonalliset tekijät, yhteisen historian ja yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut. Aineistossa tuotiin esille myös vahvasti lapsen edun ensisijaisuuden tunnistaminen onnistuneen yhteistyön edellytyksenä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa hyödynnettiin Konun (2002) koulun hyvinvointimallia sekä Bronsteinin (2003) käsityksiä monitieteisen yhteistyön työskentelyyn vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Webrobol-kyselylomakkeella helmikuussa 2022 sosiaalisen median opettajille suunnattujen ryhmien kautta. Tutkimukseen osallistui 23 luokanopettajaa.
Tarpeet oppilashuollolliselle yhteistyölle jakautuivat sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Oppilashuollollisen yhteistyön tarpeista oli löydettävissä Konun (2002) koulun hyvinvointimallin osa-alueista terveydentilaan, sosiaalisiin suhteisiin sekä itsensä toteuttamiseen liittyviä sisältöjä. Oppilaiden haasteiden lisäksi luokanopettajat hakeutuivat oppilashuollolliseen yhteistyöhön, mikäli he olivat huolestuneita oppilaan perhetilanteesta tai he tarvitsivat itse monialaisesta yhteistyöstä tukea oman osaamisensa vahvistamiseksi. Yleisimpinä oppilashuollollisesta yhteistyöstä seuranneina toimina olivat oppilaiden ohjautuminen jatkotutkimuksiin tai erilaisten tukipalvelujen piiriin sekä opettajan saama tuki tilanteeseen muilta asiantuntijoilta. Luokanopettajat toivat esille yhteistyön onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä Bronsteinin (2003) monitieteisen yhteistyömallin mukaisesti yhteistyötahojen ammatillisen roolin, persoonalliset tekijät, yhteisen historian ja yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut. Aineistossa tuotiin esille myös vahvasti lapsen edun ensisijaisuuden tunnistaminen onnistuneen yhteistyön edellytyksenä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]