Oppimisvälineiden hyödyntäminen matematiikan oppimisessa alkuopetusikäisillä
Mäkikallio, Pinja (2022-05-22)
Mäkikallio, Pinja
P. Mäkikallio
22.05.2022
© 2022 Pinja Mäkikallio. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205222324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202205222324
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten oppimisvälineitä hyödynnetään alkuopetuksen matematiikan opetuksessa. Halusin selvittää, millaisia ja miten oppimisvälineitä alkuopetuksessa hyödynnetään. Tutkimuskysymyksiä minulla oli kaksi: 1. ”Millaisia tutkimustuloksia oppimisvälineiden hyödyntämisestä matematiikan oppimisessa on saatu selville?” ja 2. ”Miten oppimisvälineitä voidaan hyödyntää alkuopetuksen matematiikan opetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan?”. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka painottuu integroivaan orientaatioon. Aineistonkeruu on tapahtunut eri tietokantoja hyödyntäen sekä löytämieni lähteiden lähdeluetteloihin tutustumalla.
Tutkielmassani havaitsin, että useat tutkijat kannattavat konkreettisuuden hyödyntämistä matemaattisten ongelmien havainnollistamiseen. Konkreettisina keinoina voidaan hyödyntää sekä oppimisvälineitä että toiminnallisia menetelmiä, kuten leikkejä ja pelejä. Oppimisvälineet jaetaan tutkimuskirjallisuudessa varsinaisiin eli formaaleihin sekä informaaleihin oppimisvälineisiin. Formaaleja oppimisvälineitä ovat esimerkiksi kymmenjärjestelmävälineet ja geolauta, kun taas informaaleina oppimisvälineinä voidaan käyttää arkipäiväisiä esineitä, kuten hammastikkuja, käpyjä tai kananmunakennoja. Oppimisvälineet voidaan myös jakaa fyysisiin, virtuaalisiin ja konkreettisiin (tangible) oppimisvälineisiin.
Lisäksi havaitsin tutkielmassani Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 kannustavan konkreettisuuden hyödyntämiseen niin matematiikan oppitunneilla kuin arviointitilanteissakin. Alkuopetuksen matematiikan opetuksen tavoitteiden täyttämiseksi oppimisvälineiden käyttäminen on luonnollista opetuksessa. Oppimisvälineiden käyttäminen uuden käsitteen opettamisen aluksi tukee oppilaan matemaattisen ajattelun kehittymistä, jonka jälkeen voidaan siirtyä käyttämään visuaalisia kuvamalleja ja lopuksi matemaattista symbolikieltä. Opettaja voi myös pyytää oppilasta esittämään symbolikielisen matemaattisen tehtävän esimerkiksi piirtäen tai oppimisvälineiden avulla, jolloin opettajalle havainnollistuu oppilaan matemaattinen ajattelu. Konkreettisuuden ohella myös ajattelun kielentäminen sanallisesti on tärkeää.
Tutkielmassani havaitsin, että useat tutkijat kannattavat konkreettisuuden hyödyntämistä matemaattisten ongelmien havainnollistamiseen. Konkreettisina keinoina voidaan hyödyntää sekä oppimisvälineitä että toiminnallisia menetelmiä, kuten leikkejä ja pelejä. Oppimisvälineet jaetaan tutkimuskirjallisuudessa varsinaisiin eli formaaleihin sekä informaaleihin oppimisvälineisiin. Formaaleja oppimisvälineitä ovat esimerkiksi kymmenjärjestelmävälineet ja geolauta, kun taas informaaleina oppimisvälineinä voidaan käyttää arkipäiväisiä esineitä, kuten hammastikkuja, käpyjä tai kananmunakennoja. Oppimisvälineet voidaan myös jakaa fyysisiin, virtuaalisiin ja konkreettisiin (tangible) oppimisvälineisiin.
Lisäksi havaitsin tutkielmassani Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 kannustavan konkreettisuuden hyödyntämiseen niin matematiikan oppitunneilla kuin arviointitilanteissakin. Alkuopetuksen matematiikan opetuksen tavoitteiden täyttämiseksi oppimisvälineiden käyttäminen on luonnollista opetuksessa. Oppimisvälineiden käyttäminen uuden käsitteen opettamisen aluksi tukee oppilaan matemaattisen ajattelun kehittymistä, jonka jälkeen voidaan siirtyä käyttämään visuaalisia kuvamalleja ja lopuksi matemaattista symbolikieltä. Opettaja voi myös pyytää oppilasta esittämään symbolikielisen matemaattisen tehtävän esimerkiksi piirtäen tai oppimisvälineiden avulla, jolloin opettajalle havainnollistuu oppilaan matemaattinen ajattelu. Konkreettisuuden ohella myös ajattelun kielentäminen sanallisesti on tärkeää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]