Opettajien kokemuksia laulujen ja lorujen käyttämisestä kieltenopetuksessa
Yli-Sissala, Aleksi (2022-06-15)
Yli-Sissala, Aleksi
A. Yli-Sissala
15.06.2022
© 2022 Aleksi Yli-Sissala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206152896
Tiivistelmä
Kieli on keskeinen osa ihmisten arkea. Se on keskeisessä osassa kommunikaatiossamme ja suurin osa päivittäisestä ihmistenvälisestä informaatiosta kulkee joko puhutun tai kirjoitetun kielen välityksellä. Kielen oppiminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista, kun lapsi alkaa kommunikoida ympäristössään olevien ihmisten kanssa. Oman äidinkielen omaksumisen jälkeenkin kielen oppiminen jatkuu ja moni opiskelee tai pyrkii oppimaan äidinkielen rinnalle toisen kielen. Syitä tälle voi olla monia.
Musiikki on myös vakiintunut osaksi ihmisten elämää ja sitä kuulee päivittäin useissa tilanteissa, kuten julkisilla paikoilla, radiossa, televisiossa tai sosiaalisessa mediassa. Laulut ovat osa ihmisten arkea ja ne ovatkin yleensä lasten ensimmäisiä kosketuksia kieleen puheen lisäksi. Monet vanhemmat laulavat lapsilleen lauluja jo heti syntymän jälkeen. Laulut ovat siis vahvasti sidoksissa kieleen. Tutkimusten mukaan laulujen ja laulutarinoiden on todettu auttavan esimerkiksi sanaston omaksumisessa.
Tässä tutkielmassa esitellään laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin kielten opettajien kokemuksia laulujen ja lorujen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, joka sisälsi kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vastata avoimesti. Vastaajia oli 11, joista kaikki opettivat tai olivat opettaneet peruskoulussa kieliä jossain uransa vaiheessa ja käyttäneet ainakin jollain tasolla lauluja tai loruja opetuksessaan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastaajat näkivät laulujen ja lorujen käyttämisen tavoitteiksi sanaston, kieliopin ja ääntämisen harjoittelun. He näkivät nämä työtavat vastapainona tavanomaisemmille työskentelytavoille. Laulut löydettiin pääosin oppikirjoista ja opasmateriaaleista, mutta myös internetin palveluita, kuten YouTubea käytettiin paljon. Työskentelytavat koettiin mieluisiksi sekä opettajille, että oppilaille, vaikka ne nähtiinkin osin vaivannäköä ja harrastuneisuutta vaativiksi opettajille. Laulut ja laululeikit koettiin erityisen mieleisiksi ja tehokkaiksi varsinkin pienempien oppilaiden osalla. Vastanneiden opettajien nimeämät tavoitteet vastasivat hyvin teoriaosassa esitetyissä tutkimuksissa ja teoriassa mainittuja yhteyksiä, esimerkiksi sanaston ja ääntämisen harjoittelun osalta.
Tutkimus on toteutettu varsin pienellä osallistujamäärällä, eivätkä sen tulokset ole yleistettävissä. Se antaa kuitenkin kuvausta tutkitusta ilmiöstä ja auttaa ymmärtämään laulujen ja lorujen roolia ja mahdollisia hyödyntämismahdollisuuksia kieltenopetuksessa. Tämä tutkielma kerryttää toivottavasti osaltaan tietoa aiheesta ja auttaa tunnistamaan eri ilmiöitä ja prosesseja kielen oppimisen ja musiikin yhdistämisessä.
Musiikki on myös vakiintunut osaksi ihmisten elämää ja sitä kuulee päivittäin useissa tilanteissa, kuten julkisilla paikoilla, radiossa, televisiossa tai sosiaalisessa mediassa. Laulut ovat osa ihmisten arkea ja ne ovatkin yleensä lasten ensimmäisiä kosketuksia kieleen puheen lisäksi. Monet vanhemmat laulavat lapsilleen lauluja jo heti syntymän jälkeen. Laulut ovat siis vahvasti sidoksissa kieleen. Tutkimusten mukaan laulujen ja laulutarinoiden on todettu auttavan esimerkiksi sanaston omaksumisessa.
Tässä tutkielmassa esitellään laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin kielten opettajien kokemuksia laulujen ja lorujen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, joka sisälsi kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vastata avoimesti. Vastaajia oli 11, joista kaikki opettivat tai olivat opettaneet peruskoulussa kieliä jossain uransa vaiheessa ja käyttäneet ainakin jollain tasolla lauluja tai loruja opetuksessaan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastaajat näkivät laulujen ja lorujen käyttämisen tavoitteiksi sanaston, kieliopin ja ääntämisen harjoittelun. He näkivät nämä työtavat vastapainona tavanomaisemmille työskentelytavoille. Laulut löydettiin pääosin oppikirjoista ja opasmateriaaleista, mutta myös internetin palveluita, kuten YouTubea käytettiin paljon. Työskentelytavat koettiin mieluisiksi sekä opettajille, että oppilaille, vaikka ne nähtiinkin osin vaivannäköä ja harrastuneisuutta vaativiksi opettajille. Laulut ja laululeikit koettiin erityisen mieleisiksi ja tehokkaiksi varsinkin pienempien oppilaiden osalla. Vastanneiden opettajien nimeämät tavoitteet vastasivat hyvin teoriaosassa esitetyissä tutkimuksissa ja teoriassa mainittuja yhteyksiä, esimerkiksi sanaston ja ääntämisen harjoittelun osalta.
Tutkimus on toteutettu varsin pienellä osallistujamäärällä, eivätkä sen tulokset ole yleistettävissä. Se antaa kuitenkin kuvausta tutkitusta ilmiöstä ja auttaa ymmärtämään laulujen ja lorujen roolia ja mahdollisia hyödyntämismahdollisuuksia kieltenopetuksessa. Tämä tutkielma kerryttää toivottavasti osaltaan tietoa aiheesta ja auttaa tunnistamaan eri ilmiöitä ja prosesseja kielen oppimisen ja musiikin yhdistämisessä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]