Deep brain stimulation : hoito ja hoidon tarkkuuteen vaikuttavat tekijät
Virtanen, Teemu (2022-06-17)
Virtanen, Teemu
T. Virtanen
17.06.2022
© 2022 Teemu Virtanen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206173013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206173013
Tiivistelmä
Syväaivostimulaatio on jo pitkään ollut tehokas tapa lukuisten neurologisten sairauksien pysyvään hoitoon mahdollistaen esimerkiksi Parkinsonin taudissa parhaimmillaan potilaan täyden itsenäisyyden palauttamisen ja lääkityksestä luopumisen. Syväaivostimulaatiota voidaan pitääkin eräänlaisena ”aivojen sydämentahdistimena”. Stimulaatiossa johdetaan elektrodien välityksellä korkeataajuista virtaa potilaan aivoihin halutulle kohdealueelle, joka saa aikaan toivotun vasteen. Vaste esimerkiksi Parkinsonin taudin kohdalla on vapinan merkittävä väheneminen tai loppuminen. DBS-hoidolla pyritään usein säätelemään tai hillitsemään hyperaktiivista, synkronoitua tai liian vähäistä neurosignalointia. Yleisimpiä syväaivostimulaation hoitokohteita ovat Parkinsonin tauti, epilepsia sekä Dystonia. DBS-hoidon tehokkuutta on kuitenkin tutkittu myös masennuksen, syömishäiriön, Touretten syndrooman sekä esimerkiksi pakko-oireisen häiriön (OCD) hoidossa. Yhteistä kaikille hoitomuodoille on pyrkimys säädellä välittäjäaineen, esimerkiksi dopamiinin määrää, siitä johtuvaa neuronien välistä signalointia ja sen aktiivisuutta potilaalla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]