Parkkiintuneen korpisoturin tunteet : rintamasotilaan kirjeitä jatkosodan ajalta 1941–1944
Silvennoinen, Lotta (2022-06-20)
Silvennoinen, Lotta
L. Silvennoinen
20.06.2022
© 2022 Lotta Silvennoinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206203062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206203062
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee Muhokselta kotoisin olleen Martin kirjeet Siikajoelta kotoisin olleelle Lempille jatkosodan ajalta. Kirjeenvaihto alkoi postikortilla 1.11.1941 ja ensimmäinen kirje on lähetetty 14.11.1941. Kirjeenvaihto jatkui aina siihen asti, kunnes Martti pääsi siviiliin eli viimeinen kirje on lähetetty 15.11.1944. Martin kirjoittamia kirjeitä on säilynyt 229 kappaletta. Kirjeiden avulla pariskunta tutustui toisiinsa ja alkoi seurustella. He menivät naimisiin juhannuksena 1944. Avioliitto kesti 37 vuotta ja päättyi Martin kuolemaan.
Tutkimukseni sijoittuu uuden sotahistorian kentälle ja tarkemmin tunteiden historian ja kirjetutkimuksen alalle. Kirjeiden tarkoituksena oli sodan poikkeusolosuhteissa ylläpitää ja toisaalta myös luoda ihmissuhteita. Sota-ajan kirjeistä löytyy suuria tunteita, kokemuksellista pohdintaa ja traagisia kohtaloita, mutta eniten ne sisälsivät arkista yhteydenpitoa. Sodan tuottama maantieteellinen etäisyys merkitsi sitä, että kirjeiden välityksellä opittiin nimeämään ja sanallistamaan tunteita. Tutkimuksessani analysoin Martin kirjoittamia kirjeitä kolmesta näkökulmasta: kirjeille annetut merkitykset, kirjeiden mahdollistama tapa käsitellä parisuhdetta ja kirjeiden välittämä kuva sodasta. Kaikissa näissä teemoissa huomioidaan niihin liittyvät tunteet, tunteiden ilmaisu sekä muutos.
Lähteiden analysoimisessa käytin metodina lähilukua. Lähiluku tarkoittaa kiinnostavan lähdeaineiston avaamista keskittymällä sen yksityiskohtiin. Tarkoitukseni oli ymmärtää kirjoitustyyliä, kirjeiden sisältöä sekä kirjeiden luonnetta. Kirjeitä tarkastelin sekä yksittäisinä kirjeinä että laajempana kokonaisuutena osana kirjeenvaihtoa huomioiden samalla tarkasteltavien ilmiöiden historiallisen kontekstin. Lähiluku liittyy myös käyttämääni mikrohistorian näkökulmaan. Näitä hyödyntäen kirjeiden ilmaukset asettuvat kontekstiinsa sekä ilmiöinä että taustalla olleina ihmisten kokemuksina, joita kirjeiden tekstit pyrkivät kuvaamaan.
Martin kirjeistä nousi esiin paljon tunteita liittyen parisuhteeseen ja sotaan. Esimerkkejä tunteista: rakkaus, ikävä, mustasukkaisuus, turhautuminen ja ahdistuneisuus. Martti kirjoitti tunteistaan hyvin avoimesti ja välillä jopa itse pohti syitä tunteilleen. Parisuhde ja sota vaikuttivat hänen tunteisiinsa, mutta parisuhde sotaa enemmän. Tutustumisen ja kihloissa olon aikana kirjeet olivat hyvin tunnepitoisia, mutta naimisiin menon jälkeen kirjeiden sisältö niin sanotusti arkistui. Sodan luomat poikkeusolosuhteet lisäsivät voimakkaampia tunnekokemuksia ja ylipäätänsä lisäsivät tunteista kirjoittamista. Olihan kirjeenvaihto ainut keino ylläpitää parisuhdetta. Kirjeiden sisällöstä ja tunteista on mahdollista jatkaa vielä monilla uusilla tutkimuksilla. Mielenkiintoisia aiheita olisi perehtyä lisää sotilaiden mustasukkaisuuteen tai sotaan liittyviin tunteisiin ottamalla tarkastelun kohteeksi usean sotilaat kirjeet.
Tutkimukseni sijoittuu uuden sotahistorian kentälle ja tarkemmin tunteiden historian ja kirjetutkimuksen alalle. Kirjeiden tarkoituksena oli sodan poikkeusolosuhteissa ylläpitää ja toisaalta myös luoda ihmissuhteita. Sota-ajan kirjeistä löytyy suuria tunteita, kokemuksellista pohdintaa ja traagisia kohtaloita, mutta eniten ne sisälsivät arkista yhteydenpitoa. Sodan tuottama maantieteellinen etäisyys merkitsi sitä, että kirjeiden välityksellä opittiin nimeämään ja sanallistamaan tunteita. Tutkimuksessani analysoin Martin kirjoittamia kirjeitä kolmesta näkökulmasta: kirjeille annetut merkitykset, kirjeiden mahdollistama tapa käsitellä parisuhdetta ja kirjeiden välittämä kuva sodasta. Kaikissa näissä teemoissa huomioidaan niihin liittyvät tunteet, tunteiden ilmaisu sekä muutos.
Lähteiden analysoimisessa käytin metodina lähilukua. Lähiluku tarkoittaa kiinnostavan lähdeaineiston avaamista keskittymällä sen yksityiskohtiin. Tarkoitukseni oli ymmärtää kirjoitustyyliä, kirjeiden sisältöä sekä kirjeiden luonnetta. Kirjeitä tarkastelin sekä yksittäisinä kirjeinä että laajempana kokonaisuutena osana kirjeenvaihtoa huomioiden samalla tarkasteltavien ilmiöiden historiallisen kontekstin. Lähiluku liittyy myös käyttämääni mikrohistorian näkökulmaan. Näitä hyödyntäen kirjeiden ilmaukset asettuvat kontekstiinsa sekä ilmiöinä että taustalla olleina ihmisten kokemuksina, joita kirjeiden tekstit pyrkivät kuvaamaan.
Martin kirjeistä nousi esiin paljon tunteita liittyen parisuhteeseen ja sotaan. Esimerkkejä tunteista: rakkaus, ikävä, mustasukkaisuus, turhautuminen ja ahdistuneisuus. Martti kirjoitti tunteistaan hyvin avoimesti ja välillä jopa itse pohti syitä tunteilleen. Parisuhde ja sota vaikuttivat hänen tunteisiinsa, mutta parisuhde sotaa enemmän. Tutustumisen ja kihloissa olon aikana kirjeet olivat hyvin tunnepitoisia, mutta naimisiin menon jälkeen kirjeiden sisältö niin sanotusti arkistui. Sodan luomat poikkeusolosuhteet lisäsivät voimakkaampia tunnekokemuksia ja ylipäätänsä lisäsivät tunteista kirjoittamista. Olihan kirjeenvaihto ainut keino ylläpitää parisuhdetta. Kirjeiden sisällöstä ja tunteista on mahdollista jatkaa vielä monilla uusilla tutkimuksilla. Mielenkiintoisia aiheita olisi perehtyä lisää sotilaiden mustasukkaisuuteen tai sotaan liittyviin tunteisiin ottamalla tarkastelun kohteeksi usean sotilaat kirjeet.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31988]