Pistepilvien tehokas käyttö kone- ja laitesuunnittelussa
Niskanen, Antti (2022-07-20)
Niskanen, Antti
A. Niskanen
20.07.2022
© 2022 Antti Niskanen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202207203266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202207203266
Tiivistelmä
Nykypäivänä koneensuunnitteluprojektien lähtötietoina käytetään yhä enemmän laserkeilaimilla ja joskus myöskin fotogrammetrialla tuotettuja pistepilviaineistoja. Yleensä nuo käyttöön saatavat aineistot ovat kuitenkin lähes tai täysin käsittelemättömässä muodossaan. Tämän työn tavoitteena on selvittää, kuinka tuollainen materiaali saadaan mahdollisimman kätevästi valjastettua koneensuunnittelijoiden käyttöön heidän omille työasemillensa. Pyritään myös selvittämään, saisiko joillakin ohjelmilla muodostettua suoraan pistepilvistä 3D-mallinnusohjelmien piirteitä, ilman käyttäjän tekemää manuaalista ja aikaa vievää mallintamista.
Tutkimukseen kuuluu teoriaosuus, käytännön projektiosuus sekä erilaisten pistepilvityöskentelyyn liittyvien ohjelmien ja menetelmien vertailuun ja testaamiseen keskittyvä osuus. Projektiosuuteen kuuluu kaksi erillistä pistepilvimallintamisen projektia Finnsementin sementtitehtaille Paraisilla ja Lappeenrannassa, joissa käytetty työn kulku on kuvattu ja selostettu auki käytettyine ohjelmistoineen. Muiden menetelmien tutkimukseen liittyvässä osuudessa testataan fotogrammetrisia menetelmiä muutamine sovelluksineen. Lisäksi käydään läpi, millaisia mahdollisuuksia pintamalleja pistepilven päälle luovat ohjelmistot tarjoavat 3D-suunnittelussa. Myös pistepilvien tiedostomuodoista ja tiedostojen käsittelystä on kirjoitettu yksi osuus.
Työn tuloksina saatiin käsitys pistepilvien käsittelyyn käytettävien erilaisten ohjelmistojen soveltuvuudesta koneensuunnittelutoimiston käyttöön. Manuaalisen 3D-mallintamisen voidaan todeta olevan luotettavin menetelmä saada pistepilven pohjalta luotua käyttökelpoinen suunnitteluympäristö 3D-ohjelmistoon. Erilaiset automaattisesti pistepilven päälle mallintavat ohjelmistot ovat joko niin kalliita tai tuottamansa mallin suhteen niin huonolaatuisia, että niiden käyttäminen ei ole koneensuunnittelussa järkevää.
Työn tuloksena opittua pistepilvikäsittelyn työnkulkua voidaan jatkossa käyttää suunnitteluprojektien apuna sellaisenaan. Aina kun ollaan tekemisissä pistepilvien kanssa, voidaan tämän työn oppeja soveltaa käyttöön. Myös taulukko, johon eri ohjelmien käyttämät tiedostomuodot on eritelty, tulee varmasti olemaan hyödyllinen pistepilvien tiedostomuoto-viidakossa.
Tutkimukseen kuuluu teoriaosuus, käytännön projektiosuus sekä erilaisten pistepilvityöskentelyyn liittyvien ohjelmien ja menetelmien vertailuun ja testaamiseen keskittyvä osuus. Projektiosuuteen kuuluu kaksi erillistä pistepilvimallintamisen projektia Finnsementin sementtitehtaille Paraisilla ja Lappeenrannassa, joissa käytetty työn kulku on kuvattu ja selostettu auki käytettyine ohjelmistoineen. Muiden menetelmien tutkimukseen liittyvässä osuudessa testataan fotogrammetrisia menetelmiä muutamine sovelluksineen. Lisäksi käydään läpi, millaisia mahdollisuuksia pintamalleja pistepilven päälle luovat ohjelmistot tarjoavat 3D-suunnittelussa. Myös pistepilvien tiedostomuodoista ja tiedostojen käsittelystä on kirjoitettu yksi osuus.
Työn tuloksina saatiin käsitys pistepilvien käsittelyyn käytettävien erilaisten ohjelmistojen soveltuvuudesta koneensuunnittelutoimiston käyttöön. Manuaalisen 3D-mallintamisen voidaan todeta olevan luotettavin menetelmä saada pistepilven pohjalta luotua käyttökelpoinen suunnitteluympäristö 3D-ohjelmistoon. Erilaiset automaattisesti pistepilven päälle mallintavat ohjelmistot ovat joko niin kalliita tai tuottamansa mallin suhteen niin huonolaatuisia, että niiden käyttäminen ei ole koneensuunnittelussa järkevää.
Työn tuloksena opittua pistepilvikäsittelyn työnkulkua voidaan jatkossa käyttää suunnitteluprojektien apuna sellaisenaan. Aina kun ollaan tekemisissä pistepilvien kanssa, voidaan tämän työn oppeja soveltaa käyttöön. Myös taulukko, johon eri ohjelmien käyttämät tiedostomuodot on eritelty, tulee varmasti olemaan hyödyllinen pistepilvien tiedostomuoto-viidakossa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]