Fennoskandian tunturisoiden ekologiaa
Lyytinen, Essi (2023-03-29)
Lyytinen, Essi
E. Lyytinen
29.03.2023
© 2023 Essi Lyytinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303291316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303291316
Tiivistelmä
Suot ovat kosteikkoympäristöjä, joille ominaista ovat korkea kosteuspitoisuus ja matala happipitoisuus sekä epätäydellisen hajotustoiminnan johdosta syntyvä turve. Soita tavataan eniten pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa ilmasto-olosuhteet, kuten runsas sadanta ja alhainen lämpötila, edesauttavat niiden muodostumista. Ilmaston lisäksi paikalliset ympäristöolosuhteet säätelevät soiden ominaisuuksia, ja monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksessa syntyy rakenteeltaan, vedenvirtausominaisuuksiltaan ja kasvillisuudeltaan erilaisia suoympäristöjä.
Euroopan pohjoisosassa Fennoskandiassa soita ja suokasvillisuutta esiintyy aina merenpinnan tasolta hemiboreaalisesta metsäkasvillisuusvyöhykkeestä tunturien ja vuorien ylimpien osien arktiseen ja alpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen asti. Tunturisoiden ominaisuudet määrittyvät ensisijaisesti niiden korkeussijainnin perustella, lisäksi muun muassa maa- ja kallioperän laatu, lumipeitteen paksuus, rinteen kaltevuus sekä ilmansuunta vaikuttavat soiden rakenteeseen. Suokasvillisuuden monimuotoisuus vähenee kohti pohjoista ja merenpinnasta ylöspäin siirryttäessä vaativien ympäristöolosuhteiden vuoksi.
Ympäristötekijöiden lisäksi tunturisoita muokkaavat ihmistoimintaan liittyvät tekijät kuten ilmastonmuutos, porolaidunnus, rakentaminen ja maastoliikenne. Ilmaston lämpenemisen johdosta tuntureilla kasvukausi pitenee, kosteus lisääntyy ja lumipeitteen ominaisuudet muuttuvat. Ihmistoimintojen muut vaikutukset ovat tavallisesti laajuudeltaan paikallisia, kulumisen kaltaisia muutoksia. Ihmistoiminnan seurauksena tunturisoiden vedenkierto, rakenne ja kasvillisuus voivat muuttua ja vaikuttaa tunturisoiden ekologiseen tilaan ja laatuun. Vaikutukset voivat olla myös toisensa kumoavia, jolloin esimerkiksi porolaidunnus voi hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunturisoilla.
Fennoskandian tunturien suoluontotyypit ovat lajistoltaan suhteellisen niukkoja, mutta ne lisäävät tunturielinympäristöjen ekosysteemitason monimuotoisuutta, ylläpitävät lajistollista monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä erilaisille eliöryhmille ja mahdollistavat routavaikutteisten elinympäristöjen synnyn sekä vaikuttavat myös läheisiin elinympäristöihin vedenkierron kautta. Tunturisoiden hiilivarasto on boreaalisia soita pienempi ohuesta turvekerroksesta johtuen, mutta niillä voi olla kasvava merkitys globaalissa hiilensidonnassa ilmaston muuttuessa.
Euroopan pohjoisosassa Fennoskandiassa soita ja suokasvillisuutta esiintyy aina merenpinnan tasolta hemiboreaalisesta metsäkasvillisuusvyöhykkeestä tunturien ja vuorien ylimpien osien arktiseen ja alpiiniseen kasvillisuusvyöhykkeeseen asti. Tunturisoiden ominaisuudet määrittyvät ensisijaisesti niiden korkeussijainnin perustella, lisäksi muun muassa maa- ja kallioperän laatu, lumipeitteen paksuus, rinteen kaltevuus sekä ilmansuunta vaikuttavat soiden rakenteeseen. Suokasvillisuuden monimuotoisuus vähenee kohti pohjoista ja merenpinnasta ylöspäin siirryttäessä vaativien ympäristöolosuhteiden vuoksi.
Ympäristötekijöiden lisäksi tunturisoita muokkaavat ihmistoimintaan liittyvät tekijät kuten ilmastonmuutos, porolaidunnus, rakentaminen ja maastoliikenne. Ilmaston lämpenemisen johdosta tuntureilla kasvukausi pitenee, kosteus lisääntyy ja lumipeitteen ominaisuudet muuttuvat. Ihmistoimintojen muut vaikutukset ovat tavallisesti laajuudeltaan paikallisia, kulumisen kaltaisia muutoksia. Ihmistoiminnan seurauksena tunturisoiden vedenkierto, rakenne ja kasvillisuus voivat muuttua ja vaikuttaa tunturisoiden ekologiseen tilaan ja laatuun. Vaikutukset voivat olla myös toisensa kumoavia, jolloin esimerkiksi porolaidunnus voi hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunturisoilla.
Fennoskandian tunturien suoluontotyypit ovat lajistoltaan suhteellisen niukkoja, mutta ne lisäävät tunturielinympäristöjen ekosysteemitason monimuotoisuutta, ylläpitävät lajistollista monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä erilaisille eliöryhmille ja mahdollistavat routavaikutteisten elinympäristöjen synnyn sekä vaikuttavat myös läheisiin elinympäristöihin vedenkierron kautta. Tunturisoiden hiilivarasto on boreaalisia soita pienempi ohuesta turvekerroksesta johtuen, mutta niillä voi olla kasvava merkitys globaalissa hiilensidonnassa ilmaston muuttuessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]