Perheiden taloudellisen eriarvoisuuden huomioiminen yhdenvertaisuuden tukemisessa varhaiskasvatuksessa
Toppari, Noora (2023-05-19)
Toppari, Noora
N. Toppari
19.05.2023
© 2023 Noora Toppari. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305191898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305191898
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoite on löytää varhaiskasvatuksessa käytettäviä keinoja, jotka ovat lapsille yksilötasolla hyödyksi taloudellisen eriarvoisuuden kokemusten lievittämisessä. Näiden keinojen löytämiseksi olen tutkinut, millainen vaikutus sosioekonomisella asemalla on lapsen elämässä. Koska taloudellinen eriarvoisuus on varhaiskasvatuksen kontekstissa vähän käsitelty aihe, toivon, että tutkielmani voisi nostaa sitä pohdinnan kohteeksi. Tutkielma on toteutettu kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena, pohjautuen vertaisarvioituihin teoksiin ja suomalaisiin sekä kansainvälisiin tutkimuksiin.
Kirjallisuudesta esiin nousseisiin matalan sosioekonomisen aseman luomiin hankaluuksiin, kuten itsenäistymisen ongelmiin, matalaan itsetuntoon ja kiusatuksi joutumiseen, on löydettävissä ratkaisuja varhaiskasvatuksen käytännöissä. Varhaiskasvatuksen myönteinen kasvuympäristö ehkäisee kiusaamista, kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja antaa positiivisia mielikuvia tulevasta sekä valmiuksia toimia akateemisesti. Ystävyyssuhteet, joita varhaiskasvatuksessa tuetaan, ovat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä vahvistavia. Kasvattajat luovat päiväkotiympäristöön mielekkäitä puuhia, jotka tuottavat onnistumisen iloa. Tämä vahvistaa lapsen identiteettiä aikuisten lempeiden sanojen rinnalla, ja auttaa omien vahvuuksien löytämisessä. Päiväkodin puolelta vanhempien tukeminen näkyy perheen kotiympäristössä, joka vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin.
Toteuttamalla varhaiskasvatuksessa tällaista lähdekirjallisuuden pohjalta kuvailemaani pedagogiikkaa, luomme lapsille hyvää pohjaa myös tulevaa elämää varten. Tällä voi olla merkitystä myöhempiä riskejä, esim. mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja lasten tulevaisuuden kehnoa rahatilannetta ajatellen. Tekemämme työ ei siis ulotu ainoastaan varhaiskasvatusikään, vaan voi toimia kannattelevana voimana muutenkin.
Kirjallisuudesta esiin nousseisiin matalan sosioekonomisen aseman luomiin hankaluuksiin, kuten itsenäistymisen ongelmiin, matalaan itsetuntoon ja kiusatuksi joutumiseen, on löydettävissä ratkaisuja varhaiskasvatuksen käytännöissä. Varhaiskasvatuksen myönteinen kasvuympäristö ehkäisee kiusaamista, kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja antaa positiivisia mielikuvia tulevasta sekä valmiuksia toimia akateemisesti. Ystävyyssuhteet, joita varhaiskasvatuksessa tuetaan, ovat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä vahvistavia. Kasvattajat luovat päiväkotiympäristöön mielekkäitä puuhia, jotka tuottavat onnistumisen iloa. Tämä vahvistaa lapsen identiteettiä aikuisten lempeiden sanojen rinnalla, ja auttaa omien vahvuuksien löytämisessä. Päiväkodin puolelta vanhempien tukeminen näkyy perheen kotiympäristössä, joka vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin.
Toteuttamalla varhaiskasvatuksessa tällaista lähdekirjallisuuden pohjalta kuvailemaani pedagogiikkaa, luomme lapsille hyvää pohjaa myös tulevaa elämää varten. Tällä voi olla merkitystä myöhempiä riskejä, esim. mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja lasten tulevaisuuden kehnoa rahatilannetta ajatellen. Tekemämme työ ei siis ulotu ainoastaan varhaiskasvatusikään, vaan voi toimia kannattelevana voimana muutenkin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]