Jalometallien erottaminen geologisten näytteiden analytiikassa
Juusola, Henna (2023-05-23)
Juusola, Henna
H. Juusola
23.05.2023
© 2023 Henna Juusola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305231967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305231967
Tiivistelmä
Jalometalleja, kuten kultaa, hopeaa, platinaa ja palladiumia, käytetään moniin eri tarkoituksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Jalometalleja käytetään paljon koruissa, elektroniikassa ja esimerkiksi autojen katalysaattoreissa. Jalometallit ovat inerttejä metalleja, joten niiden erottamiseen tarvitaan tietynlaisia erotusmenetelmiä, jotta ne saadaan talteen. Tutkielman aiheena on geologisten näytteiden näytteenkäsittely sekä jalometallien erotusmenetelmät.
Tutkielmassa käydään läpi geologisen näytteen matka näytteenotosta alkuaineiden mittaamiseen saakka. Tutkielmassa keskitytään näytteiden mekaaniseen esikäsittelyyn ennen laboratoriota, kemialliseen näytteenkäsittelyyn laboratoriossa, jalometallien erotusmenetelmiin sekä ICP-MS-mittausmenetelmään. Näytteenkäsittelymenetelmistä käydään tarkemmin läpi lyijy- sekä nikkelisulfidi-fire assay -menetelmät, sulatteet, happouutto ja klooraus. Erotusmenetelmissä paneudutaan tarkemmin uuttoon, ioninvaihtoon ja saostamiseen.
Jalometallien erottaminen geologisista näytteistä on vaikeaa, koska niiden pitoisuudet ovat alhaisia ja ne ovat usein jakautuneet epätasaisesti näytemateriaaliin. Tutkielmassa läpikäydyistä näytteenkäsittelymenetelmistä parhaiten jalometalleille sopii fire assay -menetelmät, koska niissä käytetyt reagenssit voidaan valikoida alkuaineiden mukaan ja menetelmään saadaan suurempi näytekoko kuin muihin näytteenkäsittelymenetelmiin. Jalometallien erottamisessa suurimpana ongelmana oli menetelmien turvallisuus, esikäsittelymenetelmien hitaus sekä käytettävien reagenssien hinta.
Tutkielmassa käydään läpi geologisen näytteen matka näytteenotosta alkuaineiden mittaamiseen saakka. Tutkielmassa keskitytään näytteiden mekaaniseen esikäsittelyyn ennen laboratoriota, kemialliseen näytteenkäsittelyyn laboratoriossa, jalometallien erotusmenetelmiin sekä ICP-MS-mittausmenetelmään. Näytteenkäsittelymenetelmistä käydään tarkemmin läpi lyijy- sekä nikkelisulfidi-fire assay -menetelmät, sulatteet, happouutto ja klooraus. Erotusmenetelmissä paneudutaan tarkemmin uuttoon, ioninvaihtoon ja saostamiseen.
Jalometallien erottaminen geologisista näytteistä on vaikeaa, koska niiden pitoisuudet ovat alhaisia ja ne ovat usein jakautuneet epätasaisesti näytemateriaaliin. Tutkielmassa läpikäydyistä näytteenkäsittelymenetelmistä parhaiten jalometalleille sopii fire assay -menetelmät, koska niissä käytetyt reagenssit voidaan valikoida alkuaineiden mukaan ja menetelmään saadaan suurempi näytekoko kuin muihin näytteenkäsittelymenetelmiin. Jalometallien erottamisessa suurimpana ongelmana oli menetelmien turvallisuus, esikäsittelymenetelmien hitaus sekä käytettävien reagenssien hinta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]